Avain AITOON onnellisuuteen. Riittääkö, et vaan feikkaa hymyn?


Olen ihminen, joka hyvin vakaasti uskoo positiivisuuteen ja vetovoiman lakiin. Myönteinen ajattelu ja onnellisuus on vähän niin kuin lihas, jota voi treenata ja jossa voi kehittyä. Elämää oppii arvostamaan ja jokaisesta hetkestä voi oppia nauttimaan. Myönteisyys elämää kohtaan auttaa kohtaamaan menneisyyden kipukohtia myötätunnolla ja myös herkistää elämänvalinnoissa valitsemaan asioita, jotka johtavat onnellisiin, ihaniin asioihin ja hyvään oloon tulevaisuudessa.


Jos olet kuullut positiivisen ajattelun tekevän ihmeitä, ja sinua aihe kiinnostaa, tässä olisi muutama asia, joita itse olen matkani aikana pistänyt merkille.


1) Fakta on, että personal trainer ei pysty karistamaan kiloja toisen puolesta, tai kasvattamaan sitä toisen hauista, kukaan ei myöskään voi saada sinun maailmankuvaasi kääntymään myönteiseksi. Työ täytyy tehdä itse. Myönteisyys täytyy oppia tuntemaan ja tunnistamaan itse. Maailma on pullollaan hienoja vetovoiman lain ja positiivisuuden, hyvän elämän opettajia, mutta jos et itse ole valmis muuttumaan, ei elämäsi muutu, vaikka mitä filosofiaa opiskelisit.


Pelkät positiiviset ajatelmat ja affirmaatiot eivät siis välttämättä vielä ole ratkaisu. Myöskään päälleliimaus tai feikkaus ei tule toimimaan, todettakoon se jo samantien (been there). Eli sillä ei kovin pitkälle pötki, että sanoo olevansa positiivinen ja silti näkee ympärillään vaan ärsyttäviä ihmisiä ja asioita (ulsopäin suuntautuneisuus on eri asia kuin myönteinen ajatusmaailma). Se on sama, kun sanoisi olevansa vegaani ja sitten kotona söisi lihaa kanakuorrutteella ja pekonihauteessa. Tai julistaisi olevansa dieetillä, moittisi muita sokerin syönnistä ja sitten kotona söisi suklaata, sipsejä ja donitseja joka ilta.




2) Millaista ravintoa annat mielellesi ja energiakehollesi? Kaikki, ketkä ovat treenanneet, tietävät ravinnon merkityksen lihasten kehittymisen kannalta. No sama tämän myönteisyyslihaksen kanssa. Onko ympärilläsi paljon negatiivisia ihmisiä? Kuunteletko paljon valittamista? Luetko sosiaalista mediaa, huonoja uutisia, keskustelupalstoja? Kaikki, ihan kaikki, mitä luet, kuulet ja näet, vaikuttaa sinuun (uskoit siihen tai et). Me olemme kuin sieniä, jotka imevät ympäristöstä vaikutteita jatkuvasti ja pääosin alitajuisesta. Kannattaa siis miettiä, minne oman energiansa haluaa kuljettaa ja millaisella ravinnolla sitä ruokkia.





3) Lepo. Anna itsellesi mahdollisuus olla välillä tietämätön. Pidä tauko somesta, jätä vastaamasta puhelimeen sille, kuka aina soittaa vain valittaakseen. Kohtaa omat kipualueet myötätunnolla. Pidä omat oivalluksesi hetki itselläsi. Mitä ne tarkoittavat juuri sinulle? (Ethän ainankaan kerro sille valittaja ystävällesi ensimmäistä oivallustasi positiivisuudesta, ellet ole valmistautunut siihen, että se ammutaan alas?) Ethän oleta pystyväsi juoksemaan maratoniakaan, jos et koskaan lenkkeillyt. Miksi sinun pitäisi pystyä kantamaan koko maailman taakka ja vielä tulla hetkessä eheäksi ja onnelliseksi, jos olet kipuillut koko elämäsi? Ota siis aikaa itsellesi ja hiljentymisellesi.


4) Valmistaudu kontrastiin. Jokainen, kuka on koskaan tehnyt elämäntaparemonttia, esim. ruokavaliomuutoksia, tietää, että sitä leipää tekee mieli just silloin, kun päätät jättää vehnän pois ruokavaliosta. Tai karkkihammasta alkaa kolottaa just, kun julistat somessa, että menet sokerilakkoon… Sama pätee ajatusmallien muutoksessa. Kun päätät alkaa elää myönteisempää, onnellisempaa elämää, seuraavana päivänä sinua luultavastikin koetellaan. Potkaiset aamulla jalan sängyn kulmaan, keität kahvit pöydälle, tulee kiire, unohdat avaimet, kadotat lompakon ja sitten itket kun kiukuttaa. Erittäin TÄRKEÄ vaihe. Kontrasti. Valmistaudu siihen ja ota se vastaan. Se auttaa sinua tunnistamaan tunteita ja toimii työkaluna sinulle. Se on sinulle myös hyvä signaali, että treeni alkaa toimimaan. Eli jatka eteenpäin. Näiden huonojen päivien puuskat tulevat laantumaan ja opit jo tunnistamaan haasteelliset päivät ajoissa, jolloin pystyt rauhoittumaan ja keskittymään paremmin päivän kulkuun ja hillitsemään päivän katastrofaalista kulkua, tietoisesti.





No miten positiivisuuslihasta sitten treenataan? No, kuvitellaan tilanne, joka voisi ahdistaa. Esimerkiksi työt? Huono sää? Taloudellinen tilanne? No, otetaan esimerkiksi vaikka se töihin lähtö. Jos harjoittelisin ”positiivista ajattelua” ja vain päälle liimaisin hyvää fiilistä. Että ihana päivä ja olen kiitollinen siitä, että olen hengissä ja saan mennä töihin. Hienoja, ihania ajatuksia. Mutta. Alitajunnalla ei valitettavasti ole huumorintajua. Se mitä ajattelet, on totuus alitajunnallesi ja kehollesi. Siksi feikkaaminen ei yleensä toimi, vaan voi johtaa jopa tunnetason patoutumiin ja uupumukseen tai johonkin vakavampaan. Eihän me sellaista haluta?


Mitä sitten tehdä? Uskon, että olemassa rakkautta ja rakkauden puutetta. Tila, jossa olet onnellinen, olet täynnä rakkautta. Tila, jossa olet onneton, olet tyhjä rakkaudesta. Eli kysymys kuuluukin, miten lisätä rakkautta itsessä? Itselläni kiitollisuuden harjoittaminen oli iso askel (tiedän, että sanat ”kiitollisuus” ja ”positiivisuus” ovat kokeneet pienen inflaation ja jos tällä hetkellä sinusta puuttuu rakkautta, nuo sanat saattavat jopa nostaa inhon pintaan, mutta koita nähdä sanan läpi, itse tunteeseen).

Teille, ketkä pidätte dieeteistä ja sellaisesta ”tehokkaasta aloituksesta”, suosittelen Rhonda Byrnen ’Taikavoima’ -kirjaa, jossa on kiitollisuusharjoitteita 28 päivälle. Itselleni tämä kirja oli pelastus ja ovi täysin uudenlaiseen maailmaan. Palaan silloin tällöin kirjan pariin, koska jos totta puhutaan, kiitollisuutta ei voi harjoitella liikaa.

Tärkeää on vain pitää huoli siitä, että oikeasti TUNNET kiitollisuutta, et pelkästään puhu lämpimiksesi. Silloin se toimii hyvinvointisi puolesta, eikä vastaan. Ja sen vaikutukset tulet huomaamaan kaikilla elämäsi osa-alueilla. Eikö olisi ihanaa olla onnellinen, riippumatta siitä, mitä ympärilläsi tapahtuu?





Helpoin on aloittaa sellaisista asioista, jotka ovat sinulle jo tässä hetkessä ihania. Ehkä juot aamuisin kahvia tai teetä? Voitko iloita siitä? Itse aloitin siitä, että suljin silmät kahvia juodessani. Miten ihanaa onkaan, että meillä on mahdollisuus juoda kahvia, joka viljellään toisella puolella maailmaa, tuodaan maailman toiselta puolelta kauppaan ja minulla on varaa ostaa sitä. Minulla on kahvinkeitin kodissa, joka on turvallinen. Minun ei tarvitse pelätä sitä, mitä seuraava hetki tuo tullessaan. Minun on lämmin, enkä joudu etsimään paikkaa, mihin pääsisi nukkumaan. Minulla on oma sänky, pehmeä tyyny ja lämmin peitto, jonka suojassa saan nukkua. Kahvi virkistää ja auttaa minua jaksamaan ja vastaanottaa päivän. Ehkä kiitollisuus saa tilaa sydänalassasi ja huomaat muitakin asioita, joista olet onnellinen. Ehkä rakkaista ihmisistä elämässäsi, ehkä lemmikkieläimestä, ehkä jostain muusta. Ja huomaatkin ehkä, että et ole enää niin pahalla päällä. Että onkin ihan ok lähteä töihin. Ehkäpä jopa herätät itsessäsi sen kutkuttavan ajatuksen, että tästähän saattaakin tulla kiva päivä? Jos pääset siihen asti, olet todella pitkällä!





Pointtini tässä on se (kuten ehkä huomaat), että jos tuleva päivä ahdistaa, välttämättä vastaus ei ole heti se, että alkaisit etsimään positiivisia asioita siitä, mistä et lähtökohtaisesti pidä. Vaan vähitellen, itsellesi luontevien asioiden kautta lisäät kiitollisuutta, eli rakkautta omassa itsessä. Rakkaus kasvaa ja pian huomaat, että voit virittäytyä siihen tunteeseen milloin ja missä vain.

Pelkkä hymykuva Instagramiin ja #lovemyife, ei valitettavasti riitä muuttamaan ajatusmalleja, vaikkakaan siinä ei ole mitään vikaa, jos TODELLA rakastat elämääsi.

Joskus ajatusmallien työstäminen on vaikeampaa, joskus helpompaa. Niin kuin mikä tahansa treeni. Joskus sujuu. Joskus ei sitten alkuunkaan. Ja se opettaa kärsivällisyyttä, sallivuutta ja myös myötätuntoa itseä kohtaan. Niin kuin lihakset menevät aluksi kipeäksi, myös myönteinen, rakkaudellinen ajattelu tekee aluksi kipua. Ensin tulee niitä tunteita, että höpöhöpöä. Että ei tässä ole mitään järkeä. Ajan haaskausta. Tulee kontrastia ja vastatunteita. Välillä tuntuu, että sitä hyvää fiilistä yritetään oikein toden teolla haastaa. Vanhat ajatusmallit puolustavat olemassa oloaan. Mutta kun tiedostat prosessin, jaksat harjoitella päivä toisensa jälkeen. Teet oivalluksia ja vähitellen alat huomaamaan, miten ympäröivässä maailmassa alkaa tapahtua muutoksia. Kunto niin sanotusti kasvaa ja myönteisyydestä tulee hiljalleen elämäntapa. Ehkä huomaat parisuhteesi tuntuvan taas mukavammalta, ehkä lapsesi ovatkin kiltimpiä, ehkä töissä kohtaatkin mukavampia tilanteita ja ihmisiä. Kaikki tapahtuu, koska sinä päätit alkaa virittää omaa maailmaasi myönteisempään suuntaan.


Tiedän, että jos et ole vielä siellä, tai valmis avautumaan paremmalle ololle, sinulla tämä kirjoitus saattaa herättää suurta epäluuloa ja jopa inhoa. Ja se on ok. Ymmärrän sen. Olen itsekin ollut siellä. En voi sanoa mitään, mikä olisi sellainen kaikille sopiva tapa lähestyä asiaa, mutta sen tiedän, mitä enemmän itse keskityn onneen ja myönteisyyteen, sen paremmin voin ja sen ihanampia asioita elämääni ilmaantuu. Tiedän myös, että se on koko loppuelämäni matka. Eli mihinkään ei ole kiire. Kaikki, mitä tarvitset matkalle, löytyy sinusta.






Aidosti onnellisia hetkiä, ilon pyrähdyksiä ja naurua!


Outi-Maija

156 katselukertaa

©2019 by Outi-Maija Itkonen